Kuinka hankkia tietoa eri aiheista?

Ihmisillä on sisäsyntyisesti loppumaton tiedonjano. Halu oppia uutta seuraa jo pikkulapsesta pitäen ja harvalla tämä halu sammuu elon missään vaiheessa. Aivan tavallisessa arjessa oppii päivittäin uusia asioita, vaikka ikää ja kokemusta olisi paljonkin. Kuitenkin, mikäli haluaa saada tietoja tietystä aiheesta, ei ole kovin tehokasta odottaa, että tietoa osuu vain sattumalta kohdalle, vaan sitä täytyy aktiivisesti etsiä.

Tarvitsit sitten tietoa maailman maista, värikkäistä ja mielenkiintoisista nettikasinoista, jonkun tietyn urheilulajin korkeimmista sarjatasoista tai vaikkapa puusepän työn pienimmistä nyansseista, niin itse tiedon hakeminen tapahtuu melko samalla tavalla riippumatta haetusta aiheesta.

Internet, kaiken tiedon aarreaitta

Internetistä sanotaan löytyvän kaiken tiedon maailmasta ja vaikka se ei ihan ehkä pidä paikkaansa, niin paljon tietoa ainakin löytyy. Ongelmallista on se, että etsiminen ei aina olekaan niin helppoa ja lisäksi tietolähteiden luotettavuuden varmistaminen ei myöskään ole aina yksinkertaista. Internetiin kun voi kirjoittaa kuka tahansa. Haluamasi aiheen englannin kielisellä Wikipedia-sivulla on hyvä raapaista pintaa, mutta tarkempaa tietoa etsiessäsi sinun täytyy löytää asiaan erikoistuneita sivustoja. Kaikkea löytämääsi tietoa ei pidä kuitenkaan uskoa suoraan, vaan sinun täytyy arvioida lähteen luotettavuus. Hyvämaineiset uutispalvelut ja sivustot ovat lähtökohtaisesti luotettavampia, kuin jonkun satunnaisen kirjoittelijan raapustukset, mutta eivät välttämättä. Mikäli tietolähde on lähtökohtaisesti epäluotettava, täytyy käyttää kiertotietä, eli erikseen hakea taustatietoja myös varsinaisten tietojen tietolähteestä. Mikäli näiden tietojen perusteella kyseessä on asiaa tunteva henkilö tai sivusto, niin kyseisestä paikasta saatuja tietojakin voi pitää luotettavina. Mitä suositumpi hakemasi aihe on, sitä helpompi siitä on kattavasti löytää tietoa internetin maailmasta.

Alan kirjallisuus ja lehtiartikkelit

Perinteinen painettu media ei ole kuollut, vaikka internet onkin vallannut alaa ja toisaalta nykyään ne toimivat usein päällekkäinkin. Artikkeleja ja myös kirjoja on saatavilla digitaalisessakin muodossa. Tietokirjallisuus on yleensä luotettavaa jo lähtökohtaisesti, koska hyvin harvoin julkaisuun asti pääsee materiaalia, joka on kirjoitettu ilman mitään tietoa. Toisaalta kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on yleensä eritelty hyvin tarkasti myös käytetyt lähteet, joiden ansiosta taustatarkistus on huomattavasti helpompi tehdä, kuin esimerkiksi satunnaista internet-palstaa luettaessa. Varjopuolena spesifin tiedon etsiminen ei ole läheskään niin helppoa, kuin internetin hakukoneilla.

Asiantuntijoiden haastattelu

Paras tietolähde on tietenkin ilman välikäsiä. Jos siis tunnet jonkun asiaan hyvin perehtyneen, niin helpointa on keskustella tällaisen henkilön kanssa aiheesta. Jos sinua kiinnostaa jalkapalloliigan historia, niin 50 vuotta jalkapalloa seurannut henkilö osaa kertoa sinulle aiheesta tuntikausien edestä tietoa. Tarkemmat tilastot voi sitten tarkistaa tilastokirjoista. Sama pätee muihinkin aiheisiin, yksittäinen ihminen on yleensä perehtynyt vain muutamaan asiaan erittäin perinpohjaisesti, mutta harva niistäkään on ajatuksiaan paperille laittanut. Pitkä työura tietyllä alalla tekee asiantuntijaksi ja tällaisessa opissa on hyvä imeä tietoa itseensäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *