Tieto on valtaa

Otsikon teksti ja sanonta lienee alkujaan englantilaisen filosofin Sir Francis Baconin toteama joskus 1500/1600 luvun taitteessa. Francis Baconia pidetään modernin tieteen, ja tässä mielessä modernin yhteiskunnan isänä. Baconin mukaan kaikki tieto on aistihavainnoista lähtevää, ei kuitenkaan sokeaa empiriaa.

Tarkemmin sanoen Bacon totesi ”nam et ipse scientia potestas est”.

Tietoa pidetään nykyään kaikkein tärkeimpänä voimavarana ja tuotantotekijänä tässä niin kutsutussa tietoyhteiskunnassa. Tietämyksen avulla kehitetään entistä parempia tuotteita, jotka päivittävät kilpailijoiden vastaavat laitteet.

Tieto ei ole yksikäsitteistä vaan kontekstista riippuvaa eli tiedolla voi olla yli ajan ja käyttötilanteiden monta erilaista tulkintaa.

Tiedolla lyödään kilpailijat

Nykyajan vapaan kilpailun markkinataloudessa tieto on vasta toissijaisesti valtaa yli luonnon. Ensisijaisesti tietoa tarvitaan kisassa toisia ihmisiä, yrityksiä, valtioita vastaan. Tästä syystä myös teollisuusvakoilu on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana ja useat tahot ovat siirtyneet digitaaliseen tiedon hankintaan, tavalla tai toisella.

Teknologinen kehitys tuo kaiken tiedon saatavillemme. Tekoälysovellukset mahdollistavat laajan tietomassan nopean seulomisen ja analysoinnin. Tietotekniikan suorituskyky kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein Mooren lain ajamana.

Missä tieto syntyy?

Kiinalaisen sivistyksen juuret ovat moninkertaisesti pidemmällä kuin länsimaiden. Vielä sydänkeskiajalla Kiina oli kulttuurin, kaupan ja innovaatioiden keskus. Kiinalaiset ovat ruudinkeksijöitä. He ovat keksineet myös mm. kirjapainotaidon, paperin valmistuksen, kompassin, paperirahan ja pankkiluotot.

Kysymys ei siis ole vain keksimisestä ja tiedon syntymisestä, vaan siitä miten sitä tietoa voi hyödyntää.

Entä sitten väärätieto ja valeinformaatio?

Tietoyhteiskuntaa näyttää muutenkin luonnehtivan väärien tosiasioiden rikkaus. Syy on yksinkertainen, ja Bacon oli oikeassa. Bacon kutsui tiedon kehityksen vastavoimia ”idoleiksi”.

Tieto on ytimeltään sosiaalista valtaa.