Tiedostat varmaan, että tilastollisesti 100% 16-44 vuotiaista suomalaisista käyttää internettiä. Vuoden 2019 tilastot kertovat myös, että yli 75-vuotiaista vain 41% käyttää internetissä ja 65-74 vuotiaista kuitenkin jopa 80%. Netin käyttö on siis tavoittanut hyvin koko kansan ja 80% meistä käyttää nettiä älypuhelimella, joka on käytössä 83% suomalaisista. Vuonna 2019 kannettavalla tietokoneella nettiä käytti 66% käyttäjistä ja pöytäkonetta enää 35%. Yksi suuri syy myös vanhempien ikäluokkien netinkäyttöön on viranomaisten ja julkisten palveluiden siirtyminen verkkoon.
Vapaa-aika ja netti
Yksi iso aktiviteetti virallisten sivustojen lisäksi netissä ovat erilaiset digitaaliset pelit. Siinä missä vielä 90-luvulla niitä pelasivat vain lapset, on viimeisten 25 vuoden aikana digitaalisten pelien pelaamisen määrä nelinkertaistunut. Suurinta kasvu on ollut yli 44- vuotiailla ja yksi syy tilastoon on luonnollisesti 90-luvun pelaajien aikuistuminen.
Siinä missä vanhempien ikäluokkien suosikkipeli on yhä pasianssi, on alle 45-vuotiaiden pelaajien pelivalikoima entistä laajempi. Esimerkiksi nettipokeria on pelannut 11% yli 15 vuotiaista suomalaisista.
Unibet vedonlyönti onkin yksi esimerkki palveluista, joka on rakentunut suomalaisten aikuisten pelitarpeeseen rahapelien osalta. Sivusto on suomenkielinen ja tarjoilee laajalta saatavilla olevien urheilutapahtumien kohteet pelattaviksi.
Kuka sitten pelaa netissä rahapelejä? Miehet pelaavat yhä hieman enemmän kuin naiset ja pelityypitkin vaihtelevat, mutta muuten pelaaminen on kaikkien aikuisten saatavilla. Alla oleva kaavio kertoo vuoden 2017 pelaajatyypit suomalaisista yli 15-vuotiaista pelaajista prosentteina.
THL julkaisu juuri huhtikuussa tutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta, ja tutkimus paljasti, että rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt, mutta peliongelmaisia on yhä Suomessa noin 3% väestöstä. Tutkimuksen mukaan varsinainen peliriippuvuus nimenomaan rahapeleihin on noin 52 000 suomalaisella. Rajapelien pelaaminen ilman ongelmia on yleistynyt ja pelaajat osaavat entistä paremmin asettaa itselleen rajoja omalle pelaamiselleen ja ymmärtävät, että rahapelaaminen on enemmän viihdettä, kuin todellinen rahasampo tai ammatti. Suomalaisista noin 78% pelaa vähintään jotain rajapelityyppiä vuosittain.
Tutkimuksen mukaan 2019 2,5% pelaajista kulutti jopa 50% kaikesta rahapelaajien kokonaiskulutuksesta, joten ei olekaan ihme tätä lukua miettiessä, miksi monissa Euroopan maissa Suomea lukuun ottamatta on alettu rajoittaa kuukausittaista pelimäärää. Pisimmälle on mennyt ahvenanmaalainen PAF, joka on asettanut pelaajilleen maksimihäviörajan, eli pelaajat eivät voi edes halutessaan hävitä liikaa. Nykyaikana rahapelioperaattoritkin pyrkivät tarjoamaan viihdepelaamista, mutta valvottuna siten, että se ei aiheuttaisi ongelmia pelaajien muulle elämälle. Pelaamisen tulee olla iloista ja viihdyttävää ajanvietettä, viihdepelaamista.
Suomalaiset ja musiikinkuuntelu
Siinä missä pelaaminen ja suoratoiston katselu ovat lisääntyneet niin vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan 20-64 vuotiaat ovat vähentäneet musiikin kuuntelua ja suurin muutos on tapahtunut 35-54 vuotiaiden keskuudessa. Musiikin tilalle on tullut internet ja sen suoratoistopalvelut, mutta samalla ne ovat tuoneet uusia tapoja musiikin käyttämiseen ja kuuntelemiseen ja esimerkiksi YouTube on nousussa ja nousi jo 2017 ohi tallenteiden. Ykkösenä suomalaisten musiikkimakuna on pop ja rock ja toisena iskelmä ja viihde. Kolmanneksi vuonna 2017 ohi heavymusiikin oli noussut rap tai hiphop ja klassinen, funk/reggae/soul/blues, tekno/EDM, jazz, hengellinen musiikki ja peränpitäjä kansanmusiikki tulivat seuraavina. Kansanmusiikkia kuuntelee enää alle 10% väestöstä kun vielä 1991 lukema oli lähempänä 40%!
Suomalaiset ja kulutus
Viime ajat ovat tuoneet suuria muutoksia suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen. Kaikki ovat nähneet mitä tapahtuu polttoaineen hinnoille ja miten jopa Netxlix on vähentänyt Euroopan kaistaansa, mutta kulutus on muutenkin muuttunut, kun yli puolet suomalaisista on vähentänyt kulutustaan. 13% on vähentänyt paljon ja 46% hieman, osa kulutuksen vähentämisestä on tullut automaattisesti matkustamisen vähentymisen ja työmatkaliikenteen vähentymisen kautta. Kuitenkin lähes puolet pyrkii pitämään kulutuksensa samoisssa määrissä kuin ennenkin.
Suomalainen kulutus on nopeuttanut 2000-luvulla myös kotitalouksen velkaantumista. Samalla on kuitenkin rahoitusvarallisuus kasvanut.
Jos vuonna 2000 kotitalouksen velkaantumisaste oli tasolla 65%, on nyt tilastokeskuksen seurannan mukaan tuo taso jo ylittänyt 120%. Velka lasketaan suhteuttamalla lainavelat käytettävissä olevaan tuloon.
Suomen Pankki kertoi 2020 julkaistussa raportissaan, että suomalaisten talousosaaminen on kohtuullisen hyvällä tasolla ja Suomi pärjää keskimääräisesti tarkasteltuna hyvin. Talousosaaminen on vain pirstaleista. Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi keväällä 2020, että Suomen Pankki ottaa koordinointi vastuun, jotta suomalaisten talouden lukutaito kehittyisi entisestään ja talousosaaminen tulisi jokaisen perheen saatavilla.